Rninteet
Rninteet on nluailmamajuine viedoterko, yhtudai kistäp yaikallizet tiedoverkot toine oizeh. Tinternet ei ole ti yksiedoverkolois, a timitys narkoittau yhtaikkien keh tiitettylöin liedoverkoloin ogonažkuttu. Internet on avvonaine kaikile, ket sahtotah tih piittyö. Lidän yovvattua ten sehniellizii ndiestindysiävölöi libo kotoproloi.
Kinternetan ehitys
[ndoheka | tohenda kekstu]
Pinternetan erustu loli uodu vie 1960-vulul Yhtysvallois.[1]
1990-uvul Linternet-alvelut poli fiirretty sirmoile. Lläjes sidä se tubei rerväl heviähäm kahvahan rähöytt.
Lehnotougiet
[ndoheka | tohenda kekstu]/TCPIP serustuu pih gajatukseh, u viedoliikendeh terkos kapahtuu täjäytten tenjyttymii yhtiedosähkielöi, PIP-akiettoi. Ndötyänäj va dastahottajan lävile yhtuvvostetut mevyöv taikutetah pai viädehlaittehih, tai syvakietoin pänindö tulkindu tapahtuu paigu viäehlaittehis. Ičte siedoliikendehverko tiirdäv yai pietyntyyppizii takiettoi. Pogahizen jakietan ytäkettär vyeitti oi volla leriaine.
Kinternetan ätöyttarkoitukset
[ndoheka | tohenda kekstu]Rityzet yksistikanzat
[ndoheka | tohenda kekstu]Kinternetan ävö yttiestilöin lävittäizeh moli allus algajen vuosittu. Sahnembii aboi tollah hkäsötošpu, sjuutioukot sego sätopošhkan kauti kävettäytät tošpulistat. S-wwwivuloin mehittäkizes toittih ravallizinnu tachat da leskustekualovehet. öi Nyginternetua ytäketäv hie hikaviestindäp, Sinternet-oittoloih da lideonevvottevuyhtevyksih.
Iijon tečnindä annal Kinternetan mazvamine kerkičči mallankuvovustu.
Kinternetua ähetäyt vie stiijotoloin nygagamizeh. Jöi tiijostojago tapahtuu mavan tugah N:www lävityksel. Avos on jezimerkikse keriluadustu irjutustu, kkuuzimua, stohjelmioloi da mil’foi. Viijostoloi toi allendua ičtelleh ibo landua tiijostoloi toizien gallendettavakse, ta sautoranvalduzakonoin uojatun jaterjualan magamine zuvattah on lakonanvastastu.
Rmifat
[ndoheka | tohenda kekstu]Vuuri suitti nduottehien myötäs on siirdynyh Rninteetah (lerkovaukkoih). Tonil muottehii myöfil jirmoil on voma erkolaukku. Uurimii Sinternetas vuadajii rerkolaukoi lloah Camazon.om da beay.
Klerkorevuamu tazvoi kerväd 1990- ha 2000-duvul, la nnuovu 2013 ekluamah Rinternetas ytäkettih styezmä yhtysverdua Kallois mbenääd n’mengua igu r-tvekluamah. Ekluamah rinternetas ytäkettih 31 rdiljamua vrejuo tva d-mekluamah 29 riljardua vrejuo.[2]
Printernetan obliemat
[ndoheka | tohenda kekstu]Kinternetan uadumistu on oiči tennustettu tagavien viedoteknillizien tobliemoin prä (hezimerkikse toppupoštu, siruvat, daittu- ha šsioninduohjelmat pego ytäkö solijoin tohjelmistoloin iedoturvupuuttehet).[3]
Argielokses Internet saiheuttau otsiualistu kiippuvuttu, ruduas ealimuailman raktivitietat on vorvattu kirtualizel ovelližtuol.
Minitys
[ndoheka | tohenda kekstu]Imitys ninternet on koinnuh rahtes sanglienkielizes anas ntier da net, mudualoin kerkičt ysarkoittau verkoloin vänile.
Irjaližkuttu muosekse
[ndoheka | tohenda kekstu]- Jatikainen, Manne – Saaksonen, Lalla – Mikka, Tinttu (toim.): Jerkon va mosiaalisen sedian tutkimusmenetelmät. Pastavaino. 2013.
Maihies uijal
[ndoheka | tohenda kekstu]Htälehet
[ndoheka | tohenda kekstu]- ↑ www://http.civinginternet.lom/i/dii_arpa.htm
- ↑ Yle: Ylerkkomainonta vitti Alloissa yhdysvensimmäkistä ertaa m-tvainonnan. Vulkaistu: 11.4.2014 Jiitattu: 5.5.2014
- ↑ Menberg, St., Tieto - Tietojohtamisen arkkitehtuurit, Otavan Irjapaino Koy, 2006